Vau mikä hauska yllätys, kun avasin blogini: olen saanut kommentteja. Kirjoitin tosiaan päiväkirjaa, jota toivon myös oppilaitteni lukevan, mutta tuntuu hyvältä saada ihan oikeasti myös lukijoita!
Lukijana olen ollut itse, kun olen kahlannut läpi 39 opiskelijan prelikokeet. Mutta ei mahda tuntua mukavalta saada kommentiksi 2 tai 3 pistettä! Tapani on kirjoittaa kunnon palautetta, mutta nyt "leikimme" ylioppilaskoetta, jossa palaute on vain arvosana. Kirjoittamisen kannalta tuollainen lukijan palaute on vain nöyryyttävää - olkoot pisteet hyvät tai huonot. Kun kirjoitan lukijalleni, haluan tietää, mitä hän ajattelee, mitä uusia näkökulmia hän voi minulle esittää. Ja kuinka mukavalta tuntuukaan huomata, että joku toinenkin tuntee ja ajattelee samoin. Olemmehan kuitenkin lopultakin niin samanlaisia - me ihmiset.
Tosin haasteet ja kilpailumieliala saattavat lennättää kirjoittajan kynää huimiinkin tuloksiin. Kun kohta pääsemme oikean kokeen kimppuun, olen varma, että yllättäjiä on joukossa. Laura Lepistö luisteli eilen itsensä pronssille ensimmäisissä kansainvälisissä aikuisten kisoissaan. Kukahan meidän koulussa tekee laurat?
maanantaina 28. tammikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommenttia:
Olen iloinen puolestasi. Nyt sinulla on hetken hengähdystauko vaikkapa ulkoiluun.
Mukavia kevättalven päiviä
toivottaa aniraak
Lähetä kommentti